Lämpöpumppulaskuri
Vertaile lämpöpumppuvaihtoehtoja ja laske säästöt nykyiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna.
Lämpöpumppulaskuri auttaa sinua vertailemaan eri lämpöpumppuvaihtoehtoja ja arvioimaan, paljonko voisit säästää lämmityskustannuksissa. Syötä rakennuksesi tiedot ja nykyinen lämmitystapa.
Rakennuksen tiedot
Energiankulutuksen määritys
Nykyinen lämmitystapa
Arvioitu lämmitysenergian tarve
Tilojen lämmitys
19 125
kWh/vuosi
Käyttövesi
4 065
kWh/vuosi
Yhteensä
23 190
kWh/vuosi
Nykyinen järjestelmä
Suora sähkölämmitys
Vuosikustannus
2 690 €
CO₂-päästöt
1 855 kg
Päälämmitysratkaisut
Nämä järjestelmät korvaavat nykyisen lämmityksen kokonaan tai lähes kokonaan
Ilma-vesilämpöpumppu
Tarvitsee lisälämmönlähteen kovilla pakkasilla (20% suorasähkö)
Maalämpöpumppu
Pellettikattila
Täydentävät lämmitysvaihtoehdot
Nämä ratkaisut täydentävät nykyistä lämmitystä ja vähentävät kustannuksia
Ilmalämpöpumppu
Kattaa noin 50% lämmitystarpeesta, loppuosa suorasähkö
Ilmalämpöpumppu + tulisija
ILP 50%, tulisija 30%, loppuosa suorasähkö
Poistoilmalämpöpumppu
Soveltuu taloihin joissa koneellinen ilmanvaihto, 40% suorasähkö
Poistoilmalämpöpumppu + tulisija
IVLP 60%, tulisija 25%, loppuosa suorasähkö
* Kokonaiskustannus sisältää käyttökustannukset ja investoinnin annuiteetin 15 vuodelle 2,0% korolla.
Tietoa laskurista
- Lämmitysenergian tarve perustuu rakennuksen tilavuuteen ja energiatehokkuuteen
- Lämpöpumppujen hyötysuhteet (SPF/COP) ovat tyypillisiä suomalaisissa olosuhteissa
- Investointikustannukset ovat keskimääräisiä avaimet käteen -hintoja
- Todellinen säästö riippuu käyttötottumuksista ja energian hintojen kehityksestä
CO₂-päästöjen laskenta
Päästöt lasketaan vuositasolla käyttäen seuraavia päästökertoimia:
- Sähkö: 80 g/kWh – Suomen sähköverkon keskiarvo 2024 (Fingrid)
- Kaukolämpö: 130 g/kWh – kolmen vuoden keskiarvo 2021–2023 (Motiva)
- Öljy: 267 g/kWh – polttoaineen päästökerroin
- Pelletit ja polttopuu: 30 g/kWh – biogeeninen hiili lasketaan hiilineutraaliksi, luku kattaa vain tuotannon ja kuljetuksen
Suomen sähköntuotanto on erittäin vähäpäästöistä ydinvoiman (~40%) ja uusiutuvien (~52%) ansiosta. Jos sinulla on 100% uusiutuva sähkösopimus, lämpöpumppujen todelliset päästöt ovat vielä pienemmät.
Usein kysytyt kysymykset lämpöpumpuista
Mikä on paras lämpöpumppu omakotitaloon?
Paras lämpöpumppu riippuu talon koosta, nykyisestä lämmitystavasta ja budjetista. Maalämpöpumppu on tehokkain (SPF 2,8-3,2) ja sopii hyvin suuriin taloihin. Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi investointi ja sopii vesikiertoiseen lämmitykseen. Ilmalämpöpumppu on edullisin vaihtoehto täydentämään olemassa olevaa lämmitystä.
Mikä on lämpöpumpun takaisinmaksuaika?
Lämpöpumpun takaisinmaksuaika riippuu investoinnin hinnasta, nykyisestä lämmitystavasta ja energian hinnoista. Tyypillisesti öljylämmityksen korvaamisessa takaisinmaksuaika on 5-10 vuotta, suoran sähkölämmityksen korvaamisessa 8-15 vuotta. Kaukolämmön korvaaminen on harvoin taloudellisesti kannattavaa.
Paljonko maalämpöpumppu säästää vuodessa?
Maalämpöpumppu voi säästää 50-70% lämmityskustannuksista verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. 150 m² talossa, joka kuluttaa 20 000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa, säästö voi olla 1500-2500 euroa vuodessa sähkön hinnasta riippuen.
Toimiiko ilmalämpöpumppu kovilla pakkasilla?
Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat jopa -25 asteen pakkasilla, mutta hyötysuhde heikkenee lämpötilan laskiessa. Alle -15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen muuta lämmitystä. Maalämpö toimii tehokkaasti kaikissa olosuhteissa, koska maaperän lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden.
Miten lämpöpumppu vaikuttaa asunnon arvoon?
Lämpöpumppu nostaa asunnon arvoa ja houkuttelevuutta ostajien silmissä. Erityisesti maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu nähdään arvoa nostavina investointeina. Öljylämmitteisen talon myynti on vaikeampaa, joten lämmitystavan vaihto voi olla järkevää myös myyntiä ajatellen.
Lämpöpumput Suomessa 2026
Lämpöpumput ovat nousseet suosituimmaksi lämmitysratkaisuksi uusissa suomalaisissa pientaloissa. Ne tarjoavat merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen tai öljylämmitykseen. Lämpöpumpun toimintaperiaate on yksinkertainen: se siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta, maaperästä tai poistoilmasta rakennuksen sisälle.
Maalämpöpumppu on tehokkain vaihtoehto, sillä se hyödyntää maaperän tasaista lämpötilaa. Sen vuotuinen hyötysuhde (SPF) on tyypillisesti 2,8-3,2, mikä tarkoittaa että jokaista käytettyä sähkökilowattituntia kohden saadaan lähes kolme kilowattituntia lämpöenergiaa.
Tämä lämpöpumppulaskuri auttaa vertailemaan eri vaihtoehtoja ja arvioimaan investoinnin kannattavuutta. Laskuri huomioi rakennuksen koon, sijainnin, nykyisen lämmitystavan ja energian hinnat. Tulokset ovat suuntaa antavia, ja tarkemman arvion saat pyytämällä tarjouksen lämpöpumppuasennusyrityksiltä.